Miksi ansaan vanhaan lankesin taas?

Miksi ansaan vanhaan lankesin taas? Riitelyyn pieneen maailmaan? Keneltä myöntymyksiä riistää tahdon, kuka minulle mitään antaa voisi? Kuka sellaista omistaa, mitä minulla jo ei olisi? Energia muiden houkuttaa, vamppyyrin lailla haukkaamaan. Energiaa muilta, kun riistää koitan, ikuisen sodan aikan saan. Muiden arvoni tarvitsee, tunnistaa ja ylistää. Näin juttelee mieleni mun, rauhaa ennen et saa. Sisällä seuraa näytelmää, ääni hiljainen, joka odottaa. Koska sitä taas kuuntelen, pienet leikkini syrjään heitän. Kavereitten näytelmään mukaan kiva on hypähtää. Sekaan lisää sattuma tai pari ja soppa maistuva valmis on. Mutta millä voin mä vapauttaa, panttivangit vangitut? Kuinka saada rauha aikaan, leikin tämän jälkeen nyt. Edessä pitkät neuvottelut, suojelusenkeleiden johtamat. Mukaan niihin suostu, jos rauhaan aikaan saada voit, kaunat vanhat vapauttaa, vampyyrinteon poistaa kokonaan. Ken taitaa taidon tän, silmiemme estämän? Hiljaa lepää taitaja, lapsi vastauksien antaja. Mutta kuka hänet sisältänsä löytää ja palapelin täyttää? Käärme hänet herättää, jos et häntä kiinni saa. Samalla saatat löytää myös, ilmaisun yhtä loistavan.


p-O/p-P